Energia- ja vesikustannusten vaikutus taloyhtiön hoitokuluihin

Energia- ja vesikustannukset muodostavat merkittävän osan taloyhtiöiden hoitokuluista. Motivan mukaan taloyhtiöiden hoitokuluista lämmitykseen käytettiin vuonna 2011 keskimäärin 24 %, vesi- ja jätevesimaksuihin 8 % ja kiinteistösähköön 4 %. Tyypillisesti energia- ja vesikustannukset haukkaavat hoitokuluista 30-40 %. Niillä on merkittävä vaikutus asukkaiden maksamiin hoitovastikkeisiin tai vuokriin eli asumiskustannuksiin.

Vedenkulutuksesta aiheutuvat kustannukset ovat tosiasiassa suuremmat kuin edellä esitetty 8 %. Tämä on seurausta lämpimän käyttöveden kulutuksesta, koska osa lämmityskuluista kuuluu vedenkäytön kustannuksiin. Huomioitaessa myös lämpimän käyttöveden lämmitys, on vedenkäytön osuus keskimääräisistä hoitokuluista noin 13-15 %. Parhaan käsityksen oman taloyhtiön kustannusrakenteesta saa tutustumalla edellisen tilikauden tilinpäätökseen.

Lämmityslaskun muodostuminen

Kaukolämmön lämmityslasku muodostuu tyypillisesti perusmaksusta ja energiamaksusta. Perusmaksun maksuperusteena on yleensä kiinteistön huipputehon tarve, eli energiamäärä joka tarvitaan talven kylmimpinä hetkinä tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen. Perusmaksun määrittelyssä puhutaan usein kiinteistön tilausvesivirrasta tai tilaustehon määrästä, jonka lvi-suunnittelija määrittää kiinteistön liittyessä kaukolämpöön.

Energiamaksua maksetaan kuukausittain kulutuksen perusteella. Kaukolämmön osalta palveluntarjoajan kilpailuttaminen ei ole mahdollista, vaan kaukolämpö on aina ostettava paikalliselta kaukolämpöyhtiöltä.

Pelletti- tai öljylämmityksen kohdalla lämmityslasku muodostuu kulutetun polttoaineen perusteella. Maakaasun osalta lämmityslasku muodostuu energian myynti- ja siirtohinnasta. Tällöin siirtohinta on kaukolämmön perusmaksua vastaava kiinteä veloitus ja myyntihinta lasketaan todellisen kulutuksen mukaan. Sähkölämmitteisen kiinteistön lämmityslasku muodostuu samoin sähkön myynti- ja siirtohinnasta sekä sähköverosta.

Vesilaskun muodostuminen

Vesilaskulla vesilaitos laskuttaa kiinteistöä raakaveden vesimaksun, jätevesimaksun ja mahdollisen perusmaksun osalta. Raakavesi laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan eli päävesimittarin mittaustietojen perusteella. Myös jätevesimaksua peritään kulutetun raakaveden mukaan. Perusmaksun osuus on yleensä 0-15 prosenttia taloyhtiön koko vesi- ja jätevesilaskusta. Käytännöt vaihtelevat hieman yhtiöittäin ja kaikki vesilaitokset eivät peri perusmaksua. Näinollen kylmän veden kustannukset muodostuvat raakaveden hinnasta, jätevesimaksusta ja mahdollisesta perusmaksusta.

Verollinen raakaveden hinta ja jätevesimaksu vaihteli vuonna 2016 välillä 2,3 – 8,1 euroa vesikuutiometriä kohden.

Käyttöveden lämmittäminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia taloyhtiölle. Lämmityksestä aiheutuva kustannus ei näy vesilaitoksen lähettämistä laskuista, vaan lämmityskustannukset on laskettava taloyhtiössä itse. Motivan arvion mukaan noin 20-30 % lämmityslaskusta johtuu käyttöveden lämmittämisestä. Lämpimän veden hinta saadaan lisäämällä kylmän veden hintaan lämmityksestä aiheutuvat kustannukset. Vesimaksujen määrittämisessä on otettava huomioon sekä kylmän että lämpimän veden kustannukset.

Sähkölaskun muodostuminen

Sähkön hinta koostuu kolmesta osasta: sähkönmyynnistä, sähkönsiirrosta ja veroista. Sähkönmyynnin ja sähkönsiirron hinnat muodostuvat kiinteästä perusmaksusta ja sähkönkulutuksen mukaan määräytyvästä osuudesta (snt/kWh). Sähköveroa peritään siirtomaksujen yhteydessä ja sähköverkkoyhtiö tilittää sähköveron edelleen valtiolle. Sähkönmyynnin osuus sähkölaskusta on mahdollista kilpailuttaa. Sähkön siirtohintoja ei voi kilpailuttaa, vaan ne määräytyvät sen mukaan minkä sähköverkkoyhtiön alueella kiinteistön sijaitsee.

Kuinka teidän energia- ja vesikustannuksia seurataan?

Testaa tietosi Taloyhtiön Energiatestillä

Avainsanat: , , , , , , , , , ,